Vastaukseksi omaan kysymykseeni sain: lapseni päiväkoti. Kohtaan työntekijät – lastenhoitajat – päivittäin ja käymme aina pienen keskustelun kuinka päivä on mennyt, mitä on tehty ja miten pikku piltit ovat osallistuneet askarteluun, jumppaan, ruokailuun ja milloin mihinkin. Useimmiten on mennyt hyvin, mutta myös pienet ja joskus vähän suuremmatkin draamakohtaukset käydään läpi. Palaute on välitöntä ja avointa, eikä sillä arvostella tai arvoteta lapsia, vaan yksinkertaisesti käydään läpi päivän tapahtumat. Koen saavani luotettavaa tietoa ja arvostan sitä suunnattomasti.
On hieman vierasta ajatella päiväkotikäyntejä asiakaspalveluna, eikä se tietenkään päiväkodin tärkein funktio olekaan, mutta me vanhemmat olemme asiakkaita ja me kohtaamme yrityksen ja sen henkilöstön päivittäin. Ilman näitä kohtaamisia olisin varmasti hyvin paljon epäilevämpi viemään lastani muiden hoidettavaksi. Ilman jatkuvaa palautetta en tietäisi mitä pieni tyttäreni päivän mittaan tekee, mistä hän on kiinnostunut ja kenen kanssa hän on jakanut leluja – tai tapellut niistä pienen kylän kokoisella tarmollaan.
Olen kiitollinen lapseni päiväkodin tapaan kohdella paitsi lapsia, myös meitä vanhempia. Saan joka päivä ystävällisen vastaanoton ja kohtaan iloisia, ammattitaitoisia, avuliaita ihmisiä. Minulle tulee näistä asioista hyvä mieli ja tiedän että lapselleni tulee myös.
Kirjoittaja: Piia Aro
